Merkinnät luokista ''

Jouluntoivotus

Viikon päästä joulu alkaa olla parhaimmassa vaiheessaan: mitään ihmeempää ei enää kannata tehdä, joten voi keskittyä vain oleilemaan.

Lienenkö kovasti väärässä jos arvelen, että tulevalla viikolla useimpien mielessä liikkuu enemmän jouluvalmisteluja kuin tanssia. Poikkeuksiakin toki on: ensi kesän Yalla!-festivaalin esitettä pusketaan kasaan, joten tanssi kulkeutuu välillä mieliin väistämättä ja väkisin. Paljastan sen verran, että Yallassa on luvassa paljon kiinnostavia kursseja ja muutama mainio uutuuskin. Tammikuussa 7HT:n jäsenet saavat festivaaliesitteen postitse kotiin, eikä kursseillekaan voi vielä ilmoittautua, joten lepo vaan: juhlitaan joulut ja uudetvuodet ja vasta uuden vuosiluvun puolella ryhdytään suunnittelemaan kesän kohokohtaa.

Olen useamman kerran havainnut, että kun on ns. pakollista tekemistä, moni vähemmän kiinnostava asiakin muuttuu kiehtovaksi. Klassisinta taisi olla aikoinaan tenttiinluku: silloin jopa siivoaminen tuntui hauskalta, kunhan vain ei tarvinnut lukea.

Jouluvalmistelut ovat minulle aikamoista pakkopullaa, joten mieluusti siirrän mielenkiintoni aivan mille tahansa muulle elämän osa-alueelle. Kävin viikonloppuna tutkailemassa lähikaupungin Tiimarin satoa. En suinkaan hankkinut joulukoristeita tahi lahjoja, vaan kaivelin paljetti- ja helmilaatikoita ja löysinkin etsimäni: hopean värisiä helmiä, joissa on iso reikä. Tarkoitus olisi iltapuhteina ryhtyä pujottelemaan niitä lankaan ja ottaa virkkuukoukku kauniiseen käteen. Ettei vain tarvitsisi tehdä jouluvalmisteluja.

Onkin aika ihmeellistä, että jouluvalmistelujen pakoilu ei tänä vuonna näy tanssi-innostuksessa. Suurin syy lienee viruspuolella: syksyn ensimmäinen flunssa otti ja hiipi vaivihkaa kimppuun. Suurin osa mennyttä viikkoa on mennyt pää pumpulissa, ja kun käveleminenkin tuntuu riittävän rankalta, ei tanssimista kannata edes harkita. Taannoin muistutin, että flunssa paranee paremmin levolla kuin tanssien, ja nyt olen — hämmästyttävää kyllä — noudattanut omaa ohjettani. Toivoa sopii, että palkinnoksi vielä ennen joulua olen sekä tanssi- että juhlavireessä.

Hyvät lukijat, vähän viruksia, lämmintä joulutunnelmaa ja kenties vähän valkoistakin — joulurauhaa ja tanssilahjoja!

Uutta Ishtaria odotellessa

Ishtar on onnellisesti painossa ajankohtaisine ja ajattomine juttuineen. Jäsenille lehti on odotettavissa joulun jälkeen, ja samoihin aikoihin päivitämme myös uuden upean kansikuvan väriversion Ishtarin nettisivuille.

Tässä ennakkomaistiaisia tulevasta numerosta:

– Ehdin kuin ehdinkin kirjoittaa raportin Beata ja Horacio Cifuentesin viikonloppuvierailusta. Näytöskritiikin lisäksi luvassa on virikettä ajankohtaiseen keskustelunaiheeseen.
Shamsina ry:n Layali Simsimiyya nähdään sekä katsojan että tekijöiden silmin. Suezin kansanperinnettä elvyttävä ja uudistava tanssikokonaisuus oli syyskauden lähes-kotimainen merkkitapaus.
– Naapurimaiden festivaaleilta saamme raporttia. Ishtar kertoo, millaista oli Tukholmassa ja Tallinnassa.

Ja kuten ostoskanavilla luvataan: ei tässä vielä kaikki. Joulun jälkeen, hyvät lukijat, pääsette nauttimaan vuoden 2007 ensimmäisestä Ishtar-lehdestä.

Vielä muistutuksena uusille tuttavuuksille: Ishtar on valtakunnallisen itämaisen tanssin yhdistyksen Seitsemän Hunnun Tanssi ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Lehteä ei voi erikseen tilata, vaan sen saa liittymällä 7HT:n jäseneksi. Juuri nyt on mitä parhain aika itämaisen tanssin ystäville liittyä jäseneksi: itämaisen tanssin ajankohtaisjulkaisun lisäksi 7HT:n jäsenetuihin kuuluvat muun muassa jäsenhinnat ensi kesän Yalla!-festivaalissa. Festivaaliesite lähetetään kaikille 7HT:n jäsenille tammikuussa ilman eri tilausta.

Yhdistyksissä on voimaa

Tällä kertaa bloggauksen alku meni vahvasti yhdistyksen markkinoinnin puolelle. On kuitenkin hyvä muistaa, että Suomessa itämaisen tanssin (kuten melkein minkä tahansa harrastusalan) toiminta on vahvasti yhdistysvetoista, ja ilman voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä meillä olisi huomattavasti vähemmän itämaisen tanssin tapahtumia.

Esimerkiksi kesäfestivaalit ovat mittaluokaltaan sellaiset, että ilman järjestävän yhdistyksen taustaorganisaatiota ja aikamoista talkootyövoimaa niiden järjestäminen kävisi taloudellisesti ylivoimaiseksi. Tulevan kesän Yalla!-festivaalia on valmisteltu jo hyvinkin puolitoista vuotta, ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että festivaalin kurssiohjelma alkaa olla kasassa.

7HT puolestaan järjestää Yallaa seuraavan kesän festivaalin 5.–8.6.2008 Jyväskylässä. Päivämäärät lyötiin lukkoon jo viime talvena, tiloja on varattu ja suuria linjoja vedetty. Varsinainen iso työ puolentoista vuoden päästä pidettävien festareiden eteen alkaa ensi vuoden puolella, ensi kesänä olemme jo pitkällä, vuoden päästä kootaan kiihkeästi festariesitettä, tammikuussa 2008 alkaa kursseille ilmoittautuminen, ja ennen kuin huomaammekaan, on taas festivaalin aika. Järjestäjätiimi on hahmottumassa, mutta sen lupaan, että jokaiselle kiinnostuneelle ja innokkaalle löytyy festarihommia niin tulevaksi puoleksitoista vuodeksi kuin hektisiksi festivaalipäiviksikin.

Vaikka festarien suunnittelutiimi kokoontuukin Jyväskylässä, ovat ulkopaikkakuntalaiset enemmän kuin tervetulleita mukaan touhuun. Allekirjoittanutkin on ollut tiiviisti mukana Jyväskylän festivaalien järjestelyissä Etelä-Pohjanmaalta käsin etätyöläisenä, ja seuraavien festareiden järjestelyporukkaan taisin ilmoittautua heti vuoden 2005 festareiden viimeisenä päivänä, jollen jo aiemmin…

Joulujuhlista tanssien

Sitten takaisin vuoden 2006 viimeisiin viikkoihin. Tuloillaan on kolmas adventti, ja sen kunniaksi tanssijat viettävät joulujuhlia. Juhlintaa on viikonloppuna luvassa ainakin Tanssikeitaalla, Tanssistudio Sahramissa sekä Tanssitalo Juuliassa, jonka Orient Joulu-Juulia -näytökset nähdään Tikkurilan lukiossa lauantaina.

Lumesta ei vieläkään tietoa, mutta tälle viikolle on sentään luvattu pientä pakkasta. Tänä vuonna taidamme joutua laulamaan: “I’m dreaming of a white christmas…”

Väsynyt mutta onnellinen

Tiedotus: olen palannut Helsingistä. Takana on yksi erinomaisimmista kurssiviikonlopuista, joihin olen osallistunut.

Tähänastiset kokemukseni Beata ja Horacio Cifuentesista ovat perustuneet kuulopuheisiin, lukemiini artikkeleihin sekä katsomiini videoihin. Hyllyssäni on useampi pariskunnan opetusvideo, joista olen pitänyt kovasti, kun taas näkemäni näytösvideot eivät ole tehneet minuun lähtemätöntä vaikutusta. Lähinnä luotettavien lähteiden perusteella arvelin, että viikonloppureissu näytökseen ja kursseille olisi Ishtarin työstöaikataulujen rukkaamisen väärti.

Kiitos luotettaville lähteille! Nautin kursseista viimeisen päälle, ja näytös oli antoisa. Näytöksessä päästiin nauttimaan myös suomalaisesta tanssitaidosta: Tanssikeitaan Keidas Ensemble aloitti illan erinomaisella kokonaisuudella, ja Oriental Fantasy -näytöksessä nähtiin Horacion ja Tanssitalo Juulian tyttöryhmän Shamadan-tanssi. Nuoret naiset olivat todennäköisesti suuremman haasteen edessä kuin osasivat etukäteen odottaa, mutta Taikku Hyvösen koulimat tytöt handlasivat homman hienosti.

Ekstraa tällaisissa tanssiviikonlopuissa on se, että pääsee näkemään vanhoja tuttuja ja tutustumaan uusiin. Tiiviistä aikatauluista huolimatta ehdin vaihtamaan ajatuksia monen ihanan tanssijan kanssa. Keskustelujen myötä syntyy myös uutta aineistoa tuleviin Ishtareihin.

Helsingin jatkot

Tulevana perjantaina Helsingissä Tanssikoulu Jasmiina kokoaa oppilaansa näytökseen ja lauantaina Jaana Lindroos vetää pikkujoulutanssikurssin.

Muuten tanssiva Suomi alkaa pikkujouluillen ja pikkuhiljaa laskeutua joulun ja uuden Ishtarin odotukseen. Ensin tulee joulu, välipäivinä alkavan vuoden ensimmäinen Ishtar. Siitä enemmän viikon päästä, nyt väsynyt mutta onnellinen päätoimittaja lähtee taittamaan kyseistä lehteä.