Merkinnät luokista ''

Hyvää kehon vuotta 2008

Tulihan se uusi Ishtar, minullekin posti kantoi sen tänään. Sen myötä voidaan aloitella vuotta 2008!

Minua on huvittanut viime vuodet se ristiriita, että tanssinharrastajat tulevat tunneille etsimään kehon hyvinvointia, mutta tanssinopettaja joutuu etsimään sitä hyvinvointia jostain muualta.

Keskivertotanssijalle itämainen tanssi on ihana laji: se parantaa ryhtiä, voimistaa syviä lihaksia, lantionpohja mukaanlukien, lisää rangan liikkuvuutta, auttaa löytämään lihastasapainon, antaa eväät kehon rentoon kannatteluun. Niin monet oppilaat sanovat, että tanssin myötä selkä toimii paremmin, niska-hartiaseudun jäykkyys ja jännityspäänsäryt ovat vähentyneet. Keho voi ylipäänsä paremmin kuin ennen tanssin aloittamista, he sanovat.

Entäpä silloin, kun tanssi on työtä? Vaikka tanssii monta iltaa viikossa, ei kehon hyvinvointi siitä parane. Päinvastoin: tässä iässä täytyy tehdä työtä kehon hyvinvoinnin eteen, jotta jaksaisi työkseen opettaa tanssia.

Tanssin lisäksi arkiseen työhöni kuuluu paljon tietokoneella istumista ja käsitöiden äärelle kumartumista, joten yläselkä, se heikoin lenkki, muistuttaa ikävästi olemassaolostaan. Opetus on jaloilla seisomista, ja pienetkin jalkojen ongelmat muuttuvat suuriksi. Venyteltyä tulee aivan liian vähän, ensimmäisinä kiukuttelevat liian kireät takareidet ja pakarat.

Alkavana vuonna aion petrata erityisesti kehonhuollossa. Olen jo löytänyt hyvän jalkahoitajan, jolle aion käydä kaksi kertaa vuodessa näyttämässä käpäliäni. Olen saanut suosituksia hyvästä hierojasta, ja heti vuoden ensimmäisenä arkipäivänä soitan hänelle. Lisäksi kirjaan viikko-ohjelmaani kaksi kunnon venyttelyrupeamaa. Olkoon alkava vuosi kehon vuosi!

Tallenteita Midon opetuksista

Oletko ollut viime vuosina Medhat “Mido” Fahmyn Suomen-kursseilla? Mido on pyytänyt Sirkka Saarista keräämään tiiviskurssien koreografioista arkistoa. Jos sinulta löytyy vhs- tai dvd-tallenteita seuraavista Midon kursseista, ota yhteyttä Sirkkaan, sirkka.saarinen (at) kolumbus.fi.

Midon opetukset Suomessa:
Helsinki ja Turku 2003
Helsinki 2004
Jyväskylä 2005 Jyväskylä (keppitanssi arkistoituna)
Helsinki 2007 (kaikki arkistoituna)
Uusi vuosi, tunnit alkaa

Kun uudenvuoden raketit ovat sammuneet, on aika suunnata tanssimaan. Varsinaiset viikkotunnit alkavat useimmilla opettajilla ja tanssikouluilla vasta ensi viikolla, mutta tällä viikolla kalkkunansulatusta ja loppiaistreenejä tarjoavat ainakin Studio Shamsina, El Hosseny Dance, Tanssitalo Juulia sekä allekirjoittanut.

Alkakoon uusi vuosi juhlavasti ja jatkukoon iloisena, onnellisena ja vetreäkehoisena!

Kirja-Ishtar tuloillaan

Tänä vuonna postinkantovälipäiviä on niukalti, mutta toivon mukaan vuoden 2008 ensimmäinen Ishtar tipahtaa postiluukkuihin ja -laatikoihin välipäivien aikaan.

Uusin lehti on harvinaisen kirjallinen: lehdessä esitellään useampia kirjoja, joissa tanssitaan, joko ohimennen tai pitkäjänteisemmin. Jos joululahjakirjat on jo pyhinä luettu, voi välipäivinä suunnata kirjastoon…

Erityisenä helmenä tarjoamme esikoiskirjailija Essi Henrikssonin haastattelun. Essiltä ilmestyi syksyn alussa romaani Ilmestys, jonka toinen päähenkilö tanssii itämaista tanssia. Uudessa Ishtarissa kerromme, mikä on Essin suhde itämaiseen tanssiin ja kirjoittamiseen.

Toki Ishtar raportoi myös tärkeät tapahtumat, kuten Mihrimah ry:n 10-vuotisjuhlat, Masrahin juhlaillanvieton, Keidaskarnevaalit sekä brittien Bellydance Congress -tapahtuman.

Lepoisaa joulua!

On jouluaatto. Saimme tänne Etelä-Pohjanmaan puolelle eilen melkein sentin lunta, ja toistaiseksi mittari on pakkasen puolella. Ilo on valitettavan lyhyt, mutta otamme siitä kaiken irti.

Toivotan sekä yhdistyksen että omasta puolestani kaikille tanssijoille lepoisaa joulua (siis nimenomaan yhdellä p:llä), rauhaisia pyhiä ja iloista mieltä. Nyt ladataan akkuja, tanssikevät alkaa ennen kuin huomaammekaan!

Viime hetken vinkit

Kaikissa aikaansa seuraavissa blogeissa tiedetään, että jouluun on enää seitsemän (7) päivää. Niinpä on aika antaa viime hetken lahjavinkit: mistä lahjasta itämaisen tanssin harrastaja ilahtuu?

Blogin vakiolukijakunta toki tietää, millaisin lahjoin tanssijaa kannattaa vaalia juhla-aikaan. Niille satunnaiskävijöille, jotka ovat löytäneet paikalle Googlen tahi muun hakukoneen avulla, kerrottakoon aluksi perussääntö: jos et tiedä itämaisesta tanssista mitään, mutu-lahjahankinnat eivät todennäköisesti osu kohdalleen.

Tanssija tarvitsee musiikkia, treenivaatetta, lantiohuiveja, tossuja, esiintymisasuja, tanssivälineitä, meikkejä ja kaikenmoisia tilpehöörejä, joten lahjavalikoima on teoriassa rajaton.

Mutta…

Musiikkia ei kannata lähteä ummikon hankkimaan, ellei läheinen tanssija ole huomaavaisesti kirjoittanut ylös, minkä levyn hän haluaa. Erimoisia itämaisen tanssin musiikkeja metsästäneet puoliammattilaisetkin tietävät, että mikään ei ole niin hankalaa kuin löytää juuri se oikea levy. Onneksi ammattitaitoiset tanssitarvikkeiden myyjät tuntevat myös lavean valikoiman musiikkia.

Treenivaatteisiin ja esiintymisasuihin pätee sama kuin vaatteisiin ylipäänsä: lahjaksi saadut ovat joko väärää kokoa tai väärän värisiä. Tossuja ei kannata edes harkita antavansa lahjaksi, ellei sitten treenikassista löydy pari, josta on selvästi pidetty niin paljon, että niistä jo varvas pilkottaa pihalle. Tällöinkin tossusta pitäisi vielä löytää olennaiset tunnistustiedot, valmistaja, merkki ja koko.

Lantiohuivi – no, kokemus on osoittanut, että mieleinen lantiohuivi löytyy vain festivaaleilla pengastamalla basaareja, ja silloinkin sen mieleisimmän ehtii joku viedä nenän edestä. Vastaavan tunnelman luominen joulupakettia aukoessa ei todennäköisesti onnistu, joten kehotamme välttämättä valmiita hankintoja myös tällä saralla.

Tanssivälineet kuuluvat niihin hankintoihin, joiden kanssa ei joulua odotella. Jos talven urakkana on keppitanssi, niin se keppi on jo hankittuna. Valitan.

Meikkiosastolle eksyy perusteellisemminkin meikkituotteisiin perehtynyt yksilö. Tavanomainen marketin meikkihylly ei tarjoa esiintyjälle parhaita mahdollisia tuotteita, sillä useimmiten hakusassa on tuotteita, joissa pigmenttiä on omiksi ja kaverin tarpeiksi, ja niiden hintalappu pistää tavallisen ripsivärinkäyttäjän nikottelemaan.

Paras lahjavinkki

Summa summarum: anna lahjakortti. Mitä suurempi, sen parempi. Yleensä kotona ei kerrota esiintymisasujen hintoja, mutta paljastettakoon sen verran, että hyvälaatuiseen pukuun uppoaa useampi sata euroa.

Myös lahjakortti tanssitunneille, viikonloppukursseille tahi – tämä on jo nyt ajankohtaista! – ensi kesän festivaaliin on varmasti tervetullut.

Eikä moni pistä pahakseen, vaikka joulukääreestä kuoriutuisi Egyptin-matka (paitsi, jos se on samaan aikaan jonkin tärkeän tanssitapahtuman kanssa).

Hyvää joulun odotusta!

Tässä vaiheessa kalenterivuotta on paikallaan toivottaa vakinaisille ja satunnaisille lukijoille leppoisaa joulunodotusta ynnä ruuhkattomia ostospaikkoja. Tanssimaailma hiljentyy pohdiskelemaan kinkunpaistoa, tarkistamaan, että valot syttyvät yhä kuusenkynttilöihin, ja pohdiskelemaan, unohtuiko joku olennainen henkilö joulukorttirumbassa (vielä keskiviikkona ehtii!).

Allekirjoittanut siirtyy viimeistelemään kesäfestivaalin esitettä – malttakaa tammikuuhun asti! – ja lupaa, että viikon päästä paljastetaan, mistä kerrotaan vuodenvaihteen Ishtarissa.

Levollista adventtiaikaa ja juhlamieltä teille kaikille!